perjantai 31. maaliskuuta 2017

9. Heikko


***

 - Teidän majesteettinne.
 - Onko hän vihdoin valmis?
 Annie liikahti vaivaantuneena.
- Tuota..
 - Älä viitsi, Matthew huokaisi.
- Hyvä on, minä hoidan tämän. Mene sinä katsomaan, että keittiössä on kaikki valmista.
- Kiitos, Annie huokaisi helpottuneena ja niiasi ja poistui.

***

 - Rakkaani nyt on aika.
 - Ei. Ei vielä.
- Älä viitsi. Älä pakota minua tähän, Matthew ähkäisi.
 - Kultaseni. Olen pahoillani, mutta jos et nyt nouse siitä itse niin minä pakotan sinut nousemaan ja pukeutumaan.
 - Älä.
- Olen pahoillani, Matthew sanoi ja tarttui vaimostaan kiinni ja nosti tämän ylös vaikka tämä yritti pyristellä vastaan.
- Tänään me lähdemme tästä huoneesta ulos.
 Matthew raahasi vaimonsa vaatelipaston luokse ja pysähtyi tuijottamaan tätä.
- Mikset ole kertonut?
 - Tiedät kyllä, Joanna murahti.
- Ai, etten pakota sinua poistumaan täältä huoneesta? Sinä tarvitset raitsita ilmaa ja vauva myös! Kait haluat, että raskaus sujuu turvallisesti?
 - Tietenkin. Ei vauvalla ole mitään hätää vaikka en menisikään täältä mihinkään.
 - Älä viitsi. Tämä saa nyt loppua. Sinulla on ollut aikaa toipua. Nyt on aika kohdata ulkomaailma taas.
- Puetko itse vai puenko minä?
Joanna mulkaisi miestään ja käveli sitten vaatelipaston luokse.

***

 Joanna käveli kalpeana miehensä perässä alakertaan.
- Tässä on vaimoni Joanna, Matthew esitteli hänet vierailleen.
- Divit ja Zara ovat vieraanamme viikonpäivät. Toivoisin, että pitäisit Zaralle seuraa, Matthew kertoi ja Joanna vain nyökkäsi.
 Divit sekä Zara seurasivat silmäkovana kun Joanna istui tiukasti miehensä viereen ja hymyili vain kohteliaasti. He olivat kuulleet kovasti huhuja tästä mystisestä kuningattaresta. Jotkut jopa epäröivät, että oliko tätä naista oikeasti edes olemassa. Mutta siinä se nyt istui. Kauniinpana kuin mitä huhut olivat kertoneet.
 Zara kurtisti kulmiaan kun huomasi miehensä ihastuneen katseen.
 Miehet keskustelivat keskenään liikeasioista ja merenkulusta. Zara pani merkille, että Joanna ei kommentoinut asiaa mitenkään. Niinhän sen tietysti kuului mennä, mutta monia vuosia sitten hän oli kuullut huhuja kuningattaresta joka ei suostunut alistumaan miehensä käskytettäväki. Naista jolla oli vahvat omat ajatukset. Zara oli palanut halusta nähdä tämän rohkean naisen. Ja siinä se nyt istui. Hiljaisena kuin hiiri.
 Mikään muu juoruista ei tainnut pitää paikkansa paitsi naisen häikäisevä kauneus. Zara tunsi pientä pettymystä. Hän olisi niin halunnut vaihtaa ajatuksia ajattelevan naisen kanssa.
 - Siirryttäisiinkö me työhuoneeseesi? Divit ehdotti ja nousi ylös.
 - Tietenkin. Joanna näytäthän Zaralle paikkoja, Matthew sanoi ja jätti vaimonsa omanonnensa nojaan.
 - Matthew, Joanna yritti sanoa.
- Sinä pärjäät kyllä, mies sanoi ja painoi hetkeksi kämmenensä vaimonsa olkapäälle.
Mitähän tuokin tarkoitti? Zara mietti hämmentyneenä.

***

 Joannan kauhuksi Zara halusi nähdä piha-alueen. Joanna yritti ehdotella kaikkea muuta linnan sisäalueelta, mutta sitä enemmän Zara halusi ulos. Lopulta Joannan oli pakko suostua.
- Täällä on kaunista. Mahdat olla täällä usein? Zara sanoi ja huomasi Joannan empivän vastauksen.
Joanna pälyili ympärilleen kun loukkuun jäänyt jänis.
Zara huokaisi ja ehdotti, että he menisivät istumaan.
- Kerrohan, mitä sinulle oikein on tapahtunut?
- En ymmärrä mitä tarkoitat?
 - Minun isäni pakotti minut naimisiin Divitin kanssa. Olin aivan murtunut. Pelkäsin eläväni loppuikäni vain mieheni palvelijana. Mutta sitten kuulin huhuja kuningattaresta, joka tiesi oman arvonsa. Naisesta, joka teki töitä sen eteen mihin uskoi. Ja minä tiedän, että ne huhut kertoivat sinusta. Joten kerro, mihin olet kadottanut itsesi?
- Huhut ovat vain huhuja, Joanna henkäisi ja tunsi miten kaikki väripakeni hänen kasvoiltaan. Noinko hänestä oli puhuttu maailmalla?
- Minä odotin niin kovasti, että saisin tavata sinut. Mutta sinähän olet miehessäsi kiinni enemmän kuin muut tapaamani naiset.
Zara katsoi kauhistuneena kun kyyneleet rupesivat valumaan pitkin kuningattaren poskia.
- Minut kaapattiin. Pidettiin kosteassa kellarissa ilman valoa. En tiennyt milloin oli päivä ja milloin yö. Matthew pelasti minut sieltä. Olen velkaa hänelle elämäni. Minun mielipiteeni ovat aivan toissijaisia sen jälkeen mitä hän teki minulle, Joanna alkoi kertoa yht'äkkiä.
Zaran kasvot kalpenivat.
- En tiennyt. Olen todella pahoillani. Sen on täytynyt olla kamalaa.

***

 Jameksen kirjoittaminen pysähtyi kun yläkerrasta alkoi kuulumaan raivostuttavaa lapsen itkua.
- Catherine!
- Catherine!
 - Lapsi itkee! Missä sinä oikein olet? James huusi vihaisena.
 Viereisestä huoneesta kuului oksentamisen ääniä.
- James kiltti, voisitko millään?
- Missä tytöt ja Anabel ovat? James tivasi.
- Metsässä tunnistamassa kasveja, Catherine sanoi ja aloi taas yökkäilemään.
Ylhäältä tuleva huuto vain voimistui.
- Ole kiltti. Pyydän.
- Vain tämän kerran, James tuhahti ja marssi yläkertaan.
 Yläkerrassa oli juuri päiväunilta herännyt Adelyn.
- Oleppas sitten hiljaa, James komensi, mutta käsky meni kuuroille korville.
 - Minä olen isäsi ja sinun kuuluu totella minua, James sanoi ja koppasi tytön syliinsä ja marssi määrätietoisesti takaisin alakertaan.
 - Oletko sinä raskaana? James tivasi kun löysi vaimonsa.
 - En ole varma. Saatan olla, Catherine vastasi heikolla äänellä.
 - Parasta olisi, James sanoi ja katsoi mietteissään tytärtään.
 - Tätä täytyy kasvattaa paremmin. Hän ei tottele.
- Hän on vielä liian pieni.
 - Ehkä niin. Minä lähden nyt kaupungille, James totesi ja tuli painamaan poskisuudelman vaimonsa poskelle.
 - Toivottavasti se on poika, James sanoi ja sai Catherinen hartiat lysähtämään.
- Älä mene. Ole kiltti.
 - Anabel tulee varmasti tyttöjen kanssa pian. Siinä on sinulle seuraa. Tulen parin tunnin päästä takaisin. Haluaisin lihapataa ruoaksi.
- Hyvä on, Catherine vastasi masentuneena ja katsoi miehensä perään.

~

3 kommenttia:

  1. Luin kaikki osat, ja on kyllä hyvin kirjoitettu, olen varmaankin väärässä ja tämä vain vilkkaan mielikuvituksen syytä mutta minulla on jotenkin sellainen mielikuva, että James yrittää pian tehdä Anabelin kanssa perillistä jos Catherine ei pian saa poikaa.. Luultavasti vain mielikuvitusta. Olen muuten itsekkin harkinnut jotain keskiajalle sijoittuvan tarinan tekemistä, ja tätä luettuani tämänhetkinen "draamaton" lc:ni tuntuu jotenkin tylsältä...
    Voitte kuitenkin käydä kurkkaamassa (: http://lcmango.blogspot.fi/?m=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista. :)
      Olen ladannut tumblrist suurimman osan ladatuista. Hakusanalla sims 4 medieval tai sims 4 historical.
      http://historicalsimslife.blogspot.fi/ <------ tuolta saa paljon keskiaikaista ladattavaa.

      Poista
  2. Niin ja mistä olet noita vaatteita ladannut kun itse en löydä mistään ):

    VastaaPoista