keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

3. Uhmakas


***

 - Mukava nähdä taas!
 - Viime kerrasta onkin taas pitkä aika, James vastasi.
 - Saanko viimein nähdä hurmaavan vaimosi? Olen kuullut hänestä paljon, mies virnisti.
- Tottakai. Tulkaa sisään.

***

 - Täällähän sinä olet. Etsin sinua joka paikasta.
 - Halusin hetken olla rauhassa kaikesta hälinästä.
 - Tässä on Windenburgin prinssi ja hänen sisarensa, Matthew esitteli.
- Voi älkää suotta nousko. Olen kuullut teistä paljon, olette paljon kauniimpi mitä huhut kertovat, James sanoi ja kumarsi kuningattarelle.
- Vai niin, Joanna sanoi hämmentyneenä.
 - Meillä on Jamesin kanssa vähän työasioita. Pidäthän Cheridanille seuraa?
 - Tietenkin, Joanna vastasi ja katsahti punamekkoiseen naiseen.
Vaitonaisena naiset katselivat kun miehet hävisivät portaikkoon.
 - Kerrohan kuinka sinä teit sen? Cheridan aloitti.
 - Mitä tarkoitat? Joanna kysyi kohottaen toista kulmakarvaansa.
 - Kuinka sait sopimukset kierrettyä?
- Mistä sinä oikein puhut?
- Minun oli tarkoitus mennä Matthewin kanssa naimisiin, mutta yhtäkkiä minulle tuli tieto, että hänellä onkin jo vaimo, Cheridan kertoi.
- Oletko tosissasi?
- Tietenkin. Senhän takia me tänään olemme täällä. Isä on raivoissaan. Nyt Jamesin pitää naida Matthewin sisko, ettei sota syty kuningaskuntiemme välillä.
 - Anteeksi, minun pitää mennä lepäämään, Joanna sanoi ponkaisten sohvalta ylös.
- Joku palveluskunnasta tulee pian opastamaan sinut huoneeseesi.

***

 - Sinunhan piti pitää hänelle seuraa, Matthew nuhteli vaimoaan tullessaan heidän makuukamariinsa.
 - Kuinka voit kuvitella, että tekisin jotain sellaista?
 - Kuinka niin? Eihän sinun olisi tarvinut kuin rupatella hänen kanssaan hetkinen.
 - Ja mistähän minä olisin rupatellut sinun ex-kihlattusi kanssa?
 - Hänkö kertoi?
 - Niin. Kuinka voit tehdä jotain sellaista?
- Se ei ole niin yksinkertaista, Matthew huokaisi.
 - Sinä valehtelit minulle!
- Kuinka niin?
- Eikö sinun tullut mieleesi kertoa, että olit lupautunut jollekkin toiselle?
- En ollut. Isä oli sopinut sen jutun! Matthew puolustautui.
 - Ja nyt aiot pakottaa Anabellan Jameksen kanssa naimisiin? Joanna totesi ja istui miehen viereen.
 - Se on hänen velvollisuutensa.
- Sanot sinä joka et noudattanut omaa velvollisuuttasi.
Matthew siirtyi lähemmäs ja kietoi kätensä vaimonsa ympärille.
- Minulla oli velvollisuus sinua kohtaan. Olinhan luvannut jo viisitoista vuotiaana, että menen kanssasi naimisiin. Se oli ihan yhtä pitävä lupaus kuin kahden vanhan kuninkaan tekemä.
- Sisaresi ei luultavasti näe asiaa tuolla tavalla.

***

 - Pyydän ole kiltti! Minä en tahdo, Anabelin itkuinen ääni kuului oven takaa.
 Mistähän oli kyse? Catherine pohti.
 - Annie, kuka tuo mies on? tyttö kuiskasi kun pääsi alakertaan.
 - Prinssi James ja hänen sisarensa Widenburgista.
 - Taidan käydä esittäytymässä.
- Mutta neiti?
- Ole huoleti Annie.
- Päivää, emme ole taineet tavata ennen.
 - Annahan kuin arvaan. Prinsessa Catherine? James sanoi ja nosti nuoren tytön käden huulilleen.
 Nuori tyttö kihersi punastuen.
- Kuinka tiesit?
 - Ei ole epäilystäkään mistä sukupuusta tuo kauneus on peritty, James sanoi virnistäen ja saaden tytön taas hihittämään.
 Anna minun kaikki kestää, Cheridan ajatteli mielessään.
 - Kuinka olette viihtyneet linnassamme? Catherine kysyi kohteliaasti.
- Nyt paremmin, mies vastasi häpeilemättömästi.
 - Catherine! kuului vaativa ääni tytön seläntakaa.
 - Anteeksi jos siskoni häiritsi teitä.
- Päinvastoin, mies vastasi virnuillen.
 Kuningatar soi laiskan hymyin vierailleen ja viittoi siskoaan tulemaan yläkertaan mukanaan.

***

 - En ymmärrä mitä sinä itket? Hänhän on niin komea, Catherine huokaisi.
 - Komea, mitä sillä on merkitystä, Anabel vastasi nyyhkäisten.
 - Hän on upea. Olen niin kateellinen sinulle.
 - Älä ole. Ja ole kiitollinen, ettet ole tässä tilanteessa.
 - Kunpa olisinkin, tyttö vastasi haaveilevasti.
- Lupaa, ettet tee mitään! Sinä et laisinkaan ymmärrä mistä on kysymys.
- Enhän minä mikään tyhmä ole, Catherine sanoi loukkaantuneena.
- Ei, et ole. Muttet kykene vielä ymmärtämään näitä asioita.

***

 Catherine katseli jännittyneenä kirjoituspöydän ääressä olevaa kuningasta.
 - Tiedän, että siellä on joku. Mitä asiaa?
  - Minä, minä haluan keskustella kanssasi, tyttö sanoi rohkeasti.
 - Catherine?
- Mitä teet täällä ja vielä tuollaisessa asussa? Ei ole sopivaa liikkua noin linnankäytävillä nyt kun meillä on vielä vieraitakin.
 - Tuota kun, Anabel ei halua naimisiin ja..
- Se ei kuulu sinulle, Matthew sanoi tiukasti.
 - Ei kun tarkoitan, että min., öö...
 - Mitähän sinä nyt yrität sanoa?
 - Kun Anabel ei halua, mutta minä haluaisin! Catherine sai viimein rohkeutta sanoa asiansa.
 - Sinä siis haluaisit mitä? Matthew huudahti.
 - No minä..
- Haluaisit naimisiin Herra Yorkin kanssa?
- Niin.
 - Ei tule kysymykseenkään. Tästä ei enää keskustella mene takaisin nukkumaan.
- Mutta miksi ei! Miksi Anabel pitää pakottaa jos minä suostuisin vapaaehtoisesti.
- Et tiedä mitä olet pyytämässä tyttö hyvä, Matthew sanoi.
 - Tiedänhän! Minä olen rakastunut!
- Älä viitsi. Tapasit miehen tänään ensimmäistä kertaa.
- Mitä sitten! Mitä se on sinulta pois? tyttö suutahti.
- Nyt Catherine! Et voi puhua minulle tuohon sävyyn. Sitäpaitsi sisaresi ei ikinä antaisi lupaa siihen.
- Sinähän se kuningas olet, mihin tarvitset sisareni lupaa? tyttö kysyi uhmakkaasti tietäen vetävänsä oikeasta narusta.
- Hyvä on. Minä mietin asiaa, mutta sinä menet nyt huoneeseesi!
- En pyydä muuta, Catherine sanoi ja hymyili leveästi ja poistui huoneesta.

~


4 kommenttia:

  1. Kyllä on vaaleita naisia paljon osassa :D.
    Hyvä lause aloittaa. Heh.

    Jotenkin, jooootenkin niin tuntuu että tämä kevyesti turhamaisen oloinen Catherine näkee maailman vielä täysin viattomien silmien läpi. Ehkä liiankin viattomien. Ja jotenkin tuollaisesta tytönhentuken pumpulipilvien läpi elämisestä ei koskaan seuraa mitään hyvää.

    Ja millainen sisarussota siitä syttyisikään jos kuningas päästäisikin vaimonsa sisaren vihille tämän, aavistuksen juonikkaan oloisen Jamesin kanssa. Taivas! Odotan kyllä että millasta sisarusnaimakauppasoppaa olet oikein täällä tuhtailemassa :D.

    Cheridan on kyllä kaunis nimi. Oi että, sopii tummalle kantajalleen kyllä hyvin :).

    Jatkoa innolla odotellen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. :3

      Catherine näkee todellakin maailman vielä vaaleanpunaisen hattaran läpi. Hänellä ei ole hajuakaan mitä voisi tapahtua jos hän menisi naimisiin toisen maan prinssin kanssa, joka on itseään vielä jokusen vuoden vanhempi.
      Linnassa taitaa tulevaisuudessa olla aika viileät oltavat kaikkien osalta. ;)

      Poista
  2. Olenko kommentoinut tähän tarinaan vielä? En edes muista :D Kaikki osat on kyllä tullu luettua ja olen tykännyt, keskiaikatarinoiden ystävä kun olen! Tekisi mieli itsekin yrittää tehdä jotain sinne pohjautuvaa tarinaa, ehkäpä jopa nelosella c:

    Musta tuntuu, että Cheridan on kateellinen Joannalle siitä, että sen mies on Matthew. Jos kerran Cheridanin ja Matthewin oli tarkotus mennä naimisiin, se avioliitto olis nostanut Cheridanin kuningattareksi. Ei varmaan kaikista kauhein pesti :D

    Ja tietysti joku linnan naisista iski silmänsä Jamesiin! Ei taida Catherine tietää, millaista on olla korkea-arvoisen miehen vaimona. Ei ainakaan helppoa, sen verran olen niistäkin lukenut ja kirjoittanut itsekin :"D Luulen silti, että Matthew suostuu koska ei halua olla vaimonsa tossun alla. Tosin heppoisilla perusteilla suostuu, ei sitä nyt päivässä rakastuta. Catherinekin sen varmaan huomaa jossakin kohtaa.

    Odotan innolla uutta osaa!
    -hedgehog-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. En nyt muista ootko laittanut kommenttia, mutta kiva kun nyt laitoit. :) Nelosella on musta ihan kiva tehä keskiaikaista tarinaa kun ei tuu ongelmia vaatteittenkaan kanssa kun simit on raskaita kun samat vaatteet käy. Kolmosella mulla oli aina ongelmia kun niillä oli vaa jotkun yöasut päällä kun simit oli raskaana.

      Cheridan tosiaan tuntui vähän piikittelevät Joannaa.
      Catherine ei todellakaan tiedä mitään vaimona olemisesta saati sitten korkea-arvoisen miehen vaimona olemisesta. :D

      Poista